Paljo on taas lirissy vettä Raisiojoessa ja aikaa kulunu siit ku viimeks oon kuulumissii tänne blogiin kirjotellu.
Isäntäväki on käyny Italias asti viarai koirii rapsuttelemas. Tossa alla on kuvat Pertistä (nimi on keksitty) ja Gatosta. Ne oli siäl Italias hoitanu mun ja Eeli virkaa.
Pertti oli kuulemma siäl mökkinaapurin Saksanseisoja. Se oli tullu ain heti porti taa norkomaan, kun joku vihjaskin syämisestä tai ruuanlaitosta. Sille ne oli antanu nimeks Pertin, ku koskaan ei selvinny sen oikeeta nimee.
Gato taas oli mökin omistajan 8 vuatias labbisuros. Kuten kuvastakin näkyy osaa ne Italiaanotkin kantaa tossuja ihan nii ku me täällä Suamessakin.
Oli ne pongannu siäl Riminin toril ton Eelin nimikkopyäränkin: Dugati Monsterin. Aika hurjan näkönen peto, mut nii on Eelikin.
Me olttiin penikan kans tääl kotisuames nuarison valvovan silmän alla. Seurattiin kaikki Suamen lätkämatsit ja viäläkin ku telkust kuuluu Mertarannan tuuletukset nii Eeli heittää volttii ja huutaa et nyt viedään poika saunaan.
Niina ja Noora oli mun kuskeina, ku kävin taas siel Hesassa hakemassa botoxpiikin (voi se olla sitä lumelääkettäkin) tohon polveen. Kaikki meni ihan hyvin ja ilmeisesti osattiin takas kotiinkin.
Eilen käytiin emännän ja äijän kans taas kattomassa sitä Helga-neitii (tohtori täti), ku oli tän tutkimuksen kolmas reissu pääkaupunkiin. Ne teki kaikennäkösii kokeita juoksumatolla ja muilla systeemeillä. Ne vissii luulee, et mää oon joku Evilä, kun tartee opetella pomppaamaan vuoroin vasemmalla ja vuoroin oikeella kintulla. Sit ne päätteeks lykkää sen saakutin piikin, mistä menee kanttuvei ja tulee kauheen huano olo ja kankkunen.
Nyt kuitenkin kaikki ollaan taas kotona ja toi jalkakin tuntuu paremmalta kuin pitkään aikaa, että saas nähä tuleeks tää vanha rakki kuntoon ja pääsee viäl mukaan kisoihin ja näyttelyihin.
